3 valokuvaajaa, 3 lokaatiota ja 1 malli

Minua pyydettiin hiljattain mukaan kuvaushaasteeseen, jonka tarkoituksena oli että kolme kuvaajaa valitsee itselleen lokaation ja siihen sopivat vaatteet. Tämän jälkeen kaikilla kuvaajilla on kolme minuutia aikaa toteuttaa kuvaukset kyseisessä setissä. Vastaavalla konseptilla videoita on aikaisemmin tehnyt Jessica Kobeissi.

Täytyy todeta, että haasteeseen kuuluva kolmen minuutin aikaraja on haastava. Tässä ajassa kerkiää juuri aloittamaan yhtä ideaa. Jos alkuperäinen ajatus ei lähde heti toimimaan on tehtävä tosi nopeita päätöksiä. Todellisuudessa tässä aikarajassa pystyy koittamaan noin yhtä ja puolta ideaa. Mutta kuten videolta huomaa meillä oli porukalla tosi hauska päivä, vaikka kello tikitti.

Minun lisäkseni haasteessa oli mukana Iiro Rautiainen ja Kiia-Bettina. Hienointa tällaisissa haasteissa on nähdä erityylisten kuvaajien toimimisen kuvaustilanteessa ja kuinka heidän kädenjälkensä näkyy asusteiden ja paikkojen valinnoissa.

Aloitimme kuvauspäivän minun valitsemastani paikasta ja asusta, joka oli Hálo -vaatemerkiltä oleva vaaleanpunainen liehuva kokonaisuus. Tätä settiä lähdimme kuvaamaan karulle työmaalle, jonka olin valinnut kivipellon tekstuurin ja paikan avaruuden takia. Kuvauspäivä itsessään oli todella tuulinen, joka aikarajan kanssa aiheutti meille kaikille haasteita. Tässä settiä inspiroiduin tuulen liikkeestä hiuksisssa ja vaatteissa. Tähän ideaan halusin yhdistää kauniita poseerauksia, jotka lähtivät erityisesti käsien voimakkaista asennoista.

Työmaan jälkeen suunnistimme Kiia-Bettinan valitsemaan lokaatioon, joka oli yksinkertaisempi harmaa betoniseinä ja sen välitön läheisyys. Tämän kuvauspaikkan henki on hyvin lähellä Kiia-Bettinan omaa tyyliä, joka on hyvin minimalistinen ja riisuttu, jossa malli pääsee olemaan keskiössä. Oma ideani tätä paikkaa varten oli käyttää hyvin jyrkästi ylhäältäpäin tulevaa valoa ja luottaa Ainon vahvaan läsnäoloon ja vahvaan ilmeeseen. Lokaationa tämä oli kuitenkin itselleni kaikista haastavin, sillä tyylillisesti koin olevan melko pitkällä omalta mukavuusalueeltani.

Päivän lopuksi koitti Iiron kokonaisuus, joka myös oli aivan hänen tyylilleen ominainen. Ratapihalle saavuttaessa tuntui kun olisi kävellyt suoraan sisään johonkin Iiron aikaisempaan kuvaan. Paljon ruskean sävyä, vahvaa tarinallisuutta vaatetuksessa ja mysteerinen tunnelma. Pasilan ratapihan junat tarjosivat mielenkiintoisen taustan ja paljon mahdollisuuksia sommitteluun. Tämä oli itselleni paikka, jossa olisi ollut mukava kuvata huomattavasti pidempään ja valaista näkymä tarkemmin. Aloitin oman kuvaamiseni ratapihalla hyvin staattisesta poseerauksesta, jossa näimme Ainon pienenä hahmona osana isompaa maisemaa. Tähän pyrin saamaan oudon spottimaisen valon, mutta en saanut ideaa toimimaan tarpeeksi nopeasti. Olen tyytyväinen, että kerkesin lopuksi ottamaan muutaman tiiviimmän potretin, joita päädyin lopulta käyttämään tästä setistä!

Mallina projektissa oli Aino ja meikistä ja hiuksista vastasi Tiina Willman. Mitä mieltä olit videosta? Kerro kommenteissa mikä on suosikkikuvasi. Muiden kuvaajien kuvat löytyvät videolta!