Blogi

Tirkistelevän tunnelman luominen valokuvaan

Tutustuin keväällä taidemaalari Edward Hopperin maalauksiin ja inspiroiduin välittömästi niiden vahvasta tunnelmasta. Olin kuullut hänen nimensä aikaisemmin, mutta keväällä käsiini päätyi hänen elämänkertansa, jota kautta syvennyin hänen töihinsä tarkemmin. Hänen maalauksilleen on ominaista öiset maisemat ja tirkistelevä luonne, joka etenkin hänen myöhemmissä töissään on vahva tunnusmerkki.

Edward Hopper käyttää maalauksissaan paljon yksinäisiä hahmoja, jotka näennäisesti eivät tiedä tulevansa kuvatuiksi. Tämä oli tunnelma, jonka tässä projektissa halusin saavuttaa valokuvan kautta.

Tirkistelevä tunnelma rakentuu lopullisessa kuvassa mielestäni matalan kuvakulman, edessä olevien oksien ja mallin epätavallisen asennon ympärille. Maanpinnan korkeudesta yläikkunaa kohti katsominen antaa vaikutelman, että emme saisi katsoa tähän suuntana. Katsomme suoraan sisään vieraan henkilön taloon ja lisäksi olemme yllättäneet henkilön intiimillä hetkellä.

 

Lopullinen kuva

 

Saman näkymän kuvaaminen uudestaan

Lähdin toteuttamaan tätä projektia itselleni hyvin tutussa paikassa, eli sukuni mökillä Raaseporissa. Olen kuvannut siellä kymmeniä projekteja, kuten myös tässä samassa ikkunassa.

Tämä voi mielestäni olla etu, mutta myös rajoittavaa luovuudelle. Tiesin hyvin tarkkaan millaisen kuvakulman ja tunnelman kuvaan halusin. Tämä toistaminen voi mielestäni olla vaaraksi, sillä tässä tapauksessa voi olla hankalaa nähdä alkuperäisen suunnitelman ulkopuolelle ja kokeilla erilaisia lähestymistapoja.

Alun perin ajatuksena oli projektissa myös toistaa omenapuiden kukinta, mutta luonnon kanssa on välillä vaikea sopia aikatauluja. Varsinkin kun omenapuiden kukinta voi olla hyvin lyhyt ja kyseessä on monen henkilön aikataulut.

Mallina projektissa toimi Laura, joka sai välittömästi kiinni ideastani. Lisäksi Lauralla oli paljon hyvin ajatuksia poseerauksista, jotka toimisivat tarinan kanssa yhteen.

Valaisun rakentaminen

Tiesin melko tarkkaan kuinka maiseman halusin valaista, sillä olin kuvannut samassa kohdassa vuosi sitten. Aikaisemmassa kuvassa käytin sisätilan valaisuun vahvaa punaista valoa, joka yhdistyi ulkona hehkuvaan siniseen sävyyn. Mielikuvallisesti voisi ajatella, että kuvassa oleva punainen valo tulee ikkunalaudalla olevasta pöytälampusta. Tämä antaa hyvän syyn kuvassa olevalle valolle.

Suurin ero aikaisempaan kuvaan oli juuri tämä sisätilan sävy. Tällä kertaa päätin käyttää huomattavasti luonnollisempaa oranssia valoa. Halusin tällä sävyllä jäljitellä tavallisen hehkulampun valoa. Sisätila on kuvassa lämmin ja näennäisesti turvallinen paikka. Tätä turvaa kuitenkn uhkaa ulkopuolinen luvaton tarkkailija.

 
behind-the-scenes-atte-tanner.jpg
 

Kalusto

Sisätilan valaisun toteutin yhdellä käsisalamalla, joka oli kalvotettu oranssiksi. Tämän käsisalaman asettelin pieneen tilaan ikkunankarmin päälle, niin että se osoitti suoraan kattoon. Näin suunnattuna se valaisi huoneen suhteellisen tasaisesti ja antoi Lauran selkään tarvittavan valon.

Mökin ulkopuolelle asettelin lisäksi yhden lisävalon, jonka ideana oli hennosti valaista omenapuun oksia. Ilman tätä lisävaloa ne olisivat muuten jääneet hyvin tummiksi mökin seinää vasten.

Alla olevasta kuvasta näkee muutaman rinnakkaisen ruudun, joiden väliltä valitsin lopullisen ruudun. Lopullisessa kuvassa itseäni kiehtoo tietty anonymiteetti ja kuvatun hetken ristiriita.

 
 

Vastaavat artikkelit

BTSAtte TannerComment